Akkukierrätys kotisivu

Asiakkaan kierrätykseen päätynyt määrä alkaliparistoja / tulos

Asiakkaan kierrätykseen päätynyt määrä litiumparistoja / tulos

Kaikki raportoidut markkinoille saatetut alkaliparistot 2021

Kaikki raportoidut markkinoille saatetut litiumparistot 2021

Kaikki raportoidut markkinoille saatetut paristot ja akut 2020

Kasvavaan tarpeeseen dialogi

Laskuria käyttävän yrityksen markkinoille saattamat alkaliparistot

Laskuria käyttävän yrityksen markkinoille saattamat litiumparistot

Materiaali A

Paristokierrätyksen kautta erilliskerätyt alkaliparistot

Paristokierrätyksen kautta erilliskerätyt kannettavat paristot ja akut 2020

Paristokierrätyksen kautta erilliskerätyt litiumparistot

Paristokierrätys kotisivu

Rekisteröityneet tuottaja jäsenet akkukierrätys

Rekisteröityneet tuottaja jäsenet paristokierrätys

Saavutetut kierrätysasteet akkujen ja paristojen osalta 2020

Saavutetut kierrätysasteet alkaliparistojen osalta

Saavutetut kierrätysasteet litiumparistojen osalta

Tracegrow

Yhteensä talteen saatu materiaali A / tulos

Zombiakku

Tervetuloa laskemaan ja jakamaan tuottajavastuun positiivista vaikutusta.

Tutki interaktiivisella laskurilla akkujen ja paristojen kierrätyksen merkitystä ja mitä tuottajavastuun kautta saadaan aikaan.

Tuottajayhteisön jäsenenä voit laskea ja ladata oman vaikuttavuusraportin yrityksellenne.

Jäsen – laske oma vaikutuksesi ja lataa raportti

Akkuja ja paristoja markkinoille saattavat yritykset, joita kutsutaan myös tuottajiksi, ovat vastuussa näiden tuotteiden keräyksen ja kierrätyksen järjestämisestä. Vastuun ympäristöstä ja materiaalien hyötykäytöstä kantavat tuottajat, eikä sitä jätetä yhteiskunnan tai muiden yritysten harteille.

Pariston tai akun markkinoille saattava taho rekisteröityy tuottajayhteisöön.

Tuottajayhteisö järjestää keräyksen ja kierrätyksen jäsentensä puolesta.

Kerätyt paristot ja akut toimitetaan käsiteltäväksi ja jalostettavaksi yhteistyökumppaneille.

Akut ja paristot tulivat tuottajavastuun piiriin vuonna 2008. Vuodesta 2010 vuoteen 2023 eli reilun kymmenen vuoden aikana kannettavien paristojen ja akkujen keräysaste on noussut 15 prosentista yli 50 prosenttiin.

Jäsenet vastaavat yhdessä tuottajavastuujärjestelmän kustannuksista.

Kannettavien paristojen ja akkujen keräys on keskitetty niiden jakelijoille eli myyntipisteisiin. Käytetyt paristot ja akut tulee ottaa vastaan ilman uuden tuotteen ostopakkoa ja maksutta. Myyjän on myös hyvä varmistua hankintavaiheessa siitä, että tuottajavastuu on hoidettu.

 Tarkistaminen helpottuu vuoteen 2023 mennessä, kun tuottajarekisteristä avataan julkinen tietopalvelu.

Markkinoille saattava taho vastaa koko elinkaaresta

Tuottajavastuun piiriin kuuluvat ensimmäisenä akun tai pariston markkinoille saattavat tahot. Usein tämä on akun tai pariston tai sen sisältävän sähkölaitteen, ajoneuvon tai koneen maahantuoja.

Uusina tuottajavastuutahoina ovat etämyyjät, jotka saattavat markkinoille tuotteita suoraan esim. verkkokaupan kautta loppukäyttäjille.

Valmistaja hyötyy ja tarvitsee kierrätystä

Kierrätyksellä on suuri merkitys akuissa ja paristoissa käytettävien materiaalien riittävyyteen. Paristo- ja akkuraaka-aineet palautuvat kierrätyksestä valmistajille.

Akkuraaka-aineiden riittävyyden varmistaminen on agendalla myös EU:ssa. Viimeisessä käsittelyvaiheessa olevan kunnianhimoisen akkuasetusehdotuksen tavoitteena on, että akkuteollisuudessa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota akkujen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja vastuulliseen tuotantoon aina raaka-aineiden louhinnasta valmistukseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Asetuksessa asetetaankin tärkeille akkuraaka-aineille nopeasti kiristyviä kierrätystavoitteita. Valmistajien tulee niiden mukaisesti huolehtia, että esimerkiksi koboltista, nikkelistä ja kuparista saadaan 2030 mennessä uudelleen kiertoon suurin osa. Lisäksi valmistajille ehdotetaan velvoitetta käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa.

Suomessa paristojen ja akkujen kierrätysjärjestelmät ovat jo pitkälle kehittyneitä. Esimerkiksi lyijyakuissa käytettävästä lyijystä merkittävä osa kiertää takaisin uusien akkujen raaka-aineeksi, samoin litiumakuissa tärkeä raaka-aine koboltti saadaan jalostettua uusiokäyttöön Suomessa.

Vapaamatkustajiksi kutsutaan yrityksiä, jotka saattavat markkinoille paristoja tai akkuja tai niitä sisältäviä tuotteita, mutta eivät osallistu kuluihin, joita niiden kierrätys ja käsittely aiheuttaa. Toisin sanoen nämä yritykset eivät ole liittyneet tuottajayhteisön jäseneksi tai hoitaneet itse markkinoille laskemiensa tuotteiden keräystä ja kierrätystä.

Yritys voi hoitaa tuottajavastuun helpoiten liittymällä tuottajayhteisön jäseneksi.

Yleisin syy tuottajavastuun hoitamatta jättämiselle on tiedon puute tai epäselvyys omasta vastuusta. Tuottajavastuun toteutumista valvoo keskitetysti koko maassa Pirkanmaan ELY-keskus.

Yhteisö tekee tuottajavastuun kantamisesta helppoa ja tehokasta

Tuottajayhteisö huolehtii paristojen ja akkujen erilliskeräyksestä, esikäsittelystä, kierrätyksestä ja kierrätyksen edistämisestä Suomessa edustamiensa tuottajien eli maahantuojien ja valmistajien puolesta. Myyjiltä ja muista keräyspisteistä eteenpäin kierrätyslaitoksiin paristot ja akut kulkevat siis tuottajayhteisöjen toimesta.

Tuottajayhteisön jäseneksi on helppo liittyä ja kuluista vastataan oman maahantuonnin mukaisesti.

Kollektiivinen toiminta on kustannustehokasta ja se mahdollistaa kattavan verkoston. Muuten jokaisen maahantuojan pitäisi itse hoitaa maan kattava keräysverkosto ja kierrätys paristoilleen ja akuilleen.

Paristojen ja kannettavien akkujen kierrätystä Suomessa organisoi tuottajayhteisö Recser Oy, edustaen yli 800:aa paristojen ja akkujen valmistajaa ja maahantuojaa.

https://www.paristokierratys.fi/paristokierratys/rekisteroityneet-tuottajat/

Lyijyakkujen kierrätyksestä vastaa tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy, jolla on jäseniä lähes 300.

https://akkukierratyspb.fi/akkukierratyksen-jasenet/

Recserin organisoimia keräyspisteitä on suomessa yli 13000 ja lyijyakkujen keräyspisteitä löytyy vähintään yksi joka kunnasta.

Paristo- ja akkuraaka-aineiden riittävyys turvataan uudelleenkäytöllä ja tehokkaalla kierrätyksellä.

Kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö ei vain suojele ympäristöä ja estä haitallisten aineiden päätymistä luontoon tai kaatopaikoille – kierrätyksellä ja uusiokäytöllä on kasvava merkitys materiaalien ja raaka-aineiden riittävyydelle.

“Vuonna 2024 Paristokierrätyksen kautta saatiin kiertoon 346 000 kg rautaa, 446 000 kg sinkkiä, 9 800 kg nikkeliä, 6 500 kg kuparia sekä 51 500 kg kobolttia. Koboltin määrä riittäisi yli 

Lyijy – maailman kierrätetyin materiaali?

Lyijy on yksi maailman kierrätetyimmistä metalleista. Noin 

 lyijystä käytetään lyijyakkujen valmistukseen. Euroopassa 

Sinkki-mangaanipitoinen musta massa, joka jää alkaliparistoista yli raudan talteenoton jälkeen toimitetaan tänä päivänä sinkkisulatolle. Näin alkaliparistoista saadaan kierrätettyä yli 50 % uudelleen kierrätysraaka-aineiksi.  Suomalaisen kiertotalousinnovaation avulla alkaliparistojen kierrätysaste voi nousta yli 70 prosenttiin, sillä Tracegrow Oy:n luomuviljelyyn sopivissa lannoitetuotteissa mustasta massasta pystytään hyödyntämään sinkin lisäksi mangaani.

Keräykseen vietyjen kannettavien paristojen ja akkujen ensimmäinen pysäkki on Nivalassa. Akkuser Oy:n laitos käsittelee lähes kaikki Suomessa talteen kerätyt kannettavat akut ja paristot. Lyijyakut kuljetetaan keräyspisteistä kierrätettäväksi Suomessa, Virossa ja Ruotsissa sijaitseviin kierrätyslaitoksiin. 

 paristojen ja akkujen materiaaleista saadaan prosessissa eroteltua ja jalostettua uusioraaka-aineiksi. Pelkästä vuosittaisesta kuparimassasta syntyisi yli 

Paristot ja akut sisältävät paljon raaka-aineita, joiden saatavuus saadaan kestävämmäksi ja turvallisemmaksi keräämällä ja kierrättämällä ne tehokkaasti uusiokäyttöön.

Kannettavien paristojen ja akkujen keräysastevaatimus on tällä hetkellä 45 %. Tulevaisuudessa sitä on esitetty nostettavaksi jopa 70 %:iin (komission esitys COM(2020) 798 final).

Tulevaisuudessa akkujen sisältämistä materiaaleista tulisi kiertotalouden mukaisesti kierrättää yhä enemmän. Uudessa akkuasetuksessa onkin esitetty kierrätysvaatimukset koboltille, lyijylle, nikkelille, kuparille ja litiumille.

Paristojen ja akkujen kierrättäminen oikein ei ole tärkeää vain ympäristön kannalta ja raaka-aineiden riittävyyden vuoksi. Kierrättämättä jätetty tai väärän jätteen sekaan joutunut litiumioniakku tai litiumparisto on myös turvallisuusriski, joka kannattaa ottaa tosissaan. Käytöstä poistettu litiumioniakku tai litiumparisto voi herätä vahingoittuessaan uudestaan henkiin ”zombiakkuna” ja jopa räjähtäen syttyä palamaan.

Suomessa väärän jätteen sekaan heitetyt litiumioniakut aiheuttavat vuosittain jo kymmeniä tulipaloja.

Zombiakkuvaaran välttämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi suosittelemme irrottamaan kaikki akut ja paristot laitteesta heti, kun se lakkaa toimimasta tai laitetta ei enää tarvita. Vie akut ja paristot viipymättä navat suojattuina tai muovipussiin pakattuina niille tarkoitettuihin keräysastioihin kauppaan tai muuhun keräyspisteeseen. Tutustu tarkemmin Zombiakkujen vaanivaan vaaraan:

Käytetyistä litiumioniakuista käsittelyprosesseissa talteen saatavat jakeet sisältävät muun muassa 

 kobolttia. Suomessa vuosittain kierrätetty koboltti riittäisi 

 sähköauton akkuun. Vuoden autoksi Suomessa valittiin vuonna 2021 täyssähköinen Skoda Enyaq, näitä rekisteröitiin 

Tulevaisuudessa vaatimukset kiristyvät koko EU:n alueella (EU:n akkuasetusehdotus COM(2020) 798 final) ja akkujen sisältämästä koboltista, nikkelistä ja kuparista vähintään 

Kiristyvä lainsäädäntö tulee tekemään kierrätysraaka-aineiden käytöstä uusissa akuissa pakollista. Tämän myötä vuonna 2030 jopa neljännes esimerkiksi sähköautojen akkujen raaka-aineista voi olla kierrätettyjä.

Paristot ja akut on lainsäädännössä jaettu kolmeen luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan.

Litiumteknologiaa hyödyntäville sähköisten liikkumisvälineiden akuille, kuten sähköpyörien akuille, on oma alaluokka teollisuusakkujen alla: Kannettavat litiumteollisuus- ja ajoneuvoakut. Nämä nopeasti markkinoilla yleistyvät akut voi palauttaa samaan järjestelmään kuin muut kooltaan kannettavat akut. Niille on tulossa oma keräysastevaatimus valmisteilla olevassa EU:n akkuasetuksessa.

Lyijypohjaiset ajoneuvo- ja teollisuusakut kuuluvat Akkukierrätys Pb Oy -tuottajayhteisön piiriin. Recser Oy tuottajayhteisö vastaa kannettavien akkujen ja paristojen kierrätyksestä.

Sähköautonakkujen tuottajavastuusta vastaa Suomessa Suomen Autokierrätys Oy.

Säästettyä energiaa ja uusiokäyttöä

25 % alkaliparistojen materiaalista on rautaa. Vuosittain alkaliparistoista ja akuista kerätty rauta riittäisi yli 

 valmistukseen. Rauta toimitetaan mm. autoteollisuuden raaka-aineeksi.

Lyijyakkujen kierrätysaste on noin 85 % ja akun sisältämästä lyijystä saadaan kiertoon uusien akkujen raaka-aineeksi jopa 96 %.

Kierrätetyn nikkelin käyttäminen säästää 

 energiaa neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna.

Uusi laskuri kierrätyksen vastuunkantajille

Näin paljon Suomen markkinoille saatettiin paristoja ja akkuja vuonna 2024 ja näin paljon niitä erilliskerättiin käytettyinä